sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Tilannepäivitystä

Päädyin tässä umpikujaan ja aivan ulos koko jutusta. Suoraan sanoen en keskittynyt edes täysin koko hommaan. En tiedä mitä näissä on, mutta en taida enää alkaa.
Jotenkin siis pöhkö tää Superdieettikin.

lauantai 30. huhtikuuta 2016

"Sokeriton" viikko takana

Melkein onnistuin. Nyt sitten Vapun lähellä on hieman tullut sitten syötyä ohi ruokavalion.
Tänään munkkia jokusen oon syönyt, eilen yhden kahvin kera. Simaakin tuli ostettua pullo.
Jotenkin tullut ähky noista ruuista tosi äkkiä, kun lohkoperunoita tuli syötyä grillibalkanin kera.
Lohkoperunoita ei kannata säilyttää jääkaapissa seuraavaan ateriaan sillä kosteuden kondensaation vuoksi tahtoo rapeus hävitä.
Noissakin valmiiksi maustetuissa varmasti oli sokeria, kuinkas muutenkaan.
Jotenkin koen syyllisyyttä kuitenkin näistä sokrutankkauksista.
Karkkia oon vältellyt silti ostamasta, niiden sijaan ostin Skyr-rahkoja (maustettuja, sokeria todella vähän). Ennemmin niitä kai vielä jatkossa, mutta silti tuntuu että se ei ehkä ole kestävä ratkaisu pidemmässä juoksussa.

Maistoin eilen karkkia töissä ja niistä jäi inhan makea maku suuhun että oli pakko vettä juoda perään.
Hyvin oon pärjännyt, vaikken nyt mennyt sen Sarah Wilsonin ohjeisiin aivan. Osa jutuista muistuttaa jokseenkin Hyvän olon hormonidieetin ideaa, osa kuulostaa poikkitieteelliseltä teorialta.
Onhan sinne ympätty hieman buddhalaisuuttakin.
Lihat olisi syötävä "epäsuosituista" ruhonosista, esim. ulkofileistä ja ruoka valmistettava hauduttamalla. Tuli mieleen että näinhän ne varmaan Kiinassakin ruuan tekee, käyttävät kaiken mitä eläimestä löytyy.
No siihen mennee aikaa että meikä alkaa noita ohjeita noudattamaan.

En vielä tiedä, houkuttelisi kyllä Hyvän olon hormonidieetin jälkeen suunnata OO:hon taas kun tarjouskin löytyy. Mä oon vaan niin huono niitä tehtäviä tekemään...
Saliohjelmien vuoksi menisin kai.

Silloin kun kävin OO:n, se oli puolivuotinen ohjelma ja hintakin sen mukainen, muistaakseni maksoin reilu 60€ per kk silloin ja teen vielä jatko oo:n ohjelmia, nro. 4 menossa treeneistä jo, 2 jäljellä.
En tiedä hyödynnänkö etuani heti OO:hon vai tyydynkö nyt vain kirjaa lukemaan ja opettelemaan uusia muutoksia, toisaalta OO:ssa voisi olla tehtäviä joilla lähteä asiaa toteuttamaan.

Tarvii tehdä muutoksia vieläkin ruokavalioon paljon, mun tavoite on mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa eli sellaista teollisesti valmistettua, johon lisätty kaikenlaista mömmöä sokerista muihin. Etenkin fruktoosi on huonoa...

Mietin että voi kun sain ton painon taas laskemaan, en uskalla vaa'allekaan oikein astua, pahin rasva mulla on toi maharasva ja reiden sekä selkä, kaikki nuo viittaa insuliinin heikentymiseen tai estrogenidominansiin. Ne ne mun ongelmapaikkani ovat.
Mutta jos menisin OO:hon, voisin kenties saada uutta tietoa ja apua mahdollisesti uudistetusta ohjelmasta. :)
Olis nyt tarjous siitä, mietin sitä.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Sokeritonta vai tasapainoista syömistä?

Tässä ajattelin aloittaa ns. sokerilakon. Sitä en tiedä miten tiukka tässä kannattaa olla, mutta tavoite on todella irti sokerista päästä.
En tee sitä mitenkään radikaalisti,  mutta silleen että koetan kehittää muuta mässäilyn ja herkuttelun tilalle, syön vaikkapa ruoka enemmän ja järkevämmin.
Protskua aamuisin riittävästi.

Mun kohdalla tää tarkoittaa sitä, että siivoan ruokavaliotani lempeästi enkä rangaistusmetodilla.
Tutustun Kaisa Jaakkolan kirjan ohjeisiin ja etsin vinkkejä myös Irti sokerista -kirjasta ruokiin.
Ja lähden myös noudattamaan niitä vähitellen.
Kävin jo lähikaupassa ostoksilla ja kori oli täynnä muuta kuin keksejä, pullaa, sipsejä.
Ostin kesäkurpitsaa, appelsiinia, pari päärynää, pinaattia pakasteena sekä babypinaattina,
banaanitertun, rahkajuomaa smoothieta varten, kirsikkatomaattia, 3 juuston ruokakermaa, kasvissekoituksen (pakaste) (himottaa joku juustokasvispiirakka nyt kovasti! En jaksa tänään enää tehdä, jääköön huomiseksi). Ai niin, yrttisuolaa eli Herbamarea tuli myös mukaan.
En ostanut yhtään houkutuksia nyt kuitenkaan.

Mä en lähde ihan vielä hifistelemään vaikka luin vinkkejä että osta ulkofileitä, kokonainen kana, haudutin...Tuo irti sokerista loppuelämäksesi on mulle sellainen hyvä vinkkikirja kyllä joskaan en lämpene joogajutuille siinä. Ja kovasti menee hifistelyksi siinä puolestaan ruoanlaitto.
Toki ko. nainen sai avun näistä muutoksista terveyteensä mutta näkyy jooga ja buddhalaisuuskiin tarttuneen osaltaan hänen matkaansa.
Joka tapauksessa odotan mielenkiinnolla millaisia reseptejä hänellä on tarjolla ja vinkkejä sokerittomuuteen. Ei ole vielä tähän mennessä tullut, kun olen lukenut kirjaa.
Siellä on joku ohjelma kaiketi siihen, miten se 8 viikon irrottautuminen tehdään.
En ole sikäli varma, lähdenkö ihan oikeasti jotain valmista ohjetta noudattamaan enää koskaan, pitäisi kuitenkin syöminen lähteä siitäkin mitä mä haluan eikä pakosta.

Yks idea kirjassa on juoda aamulla keitettyä lämmintä vettä sitruunamehun kera.
Ja sitten kuntoilla ekaksi ja meditoida. Ehkä suihkuun ja sitten vasta aamiainen.
Mun tyyli on ehkä toisenlainen, enkä meditoi saati joogaa.
Aamut on normaalisti sellaisia että heräilen tunnin pari jos oon vapaalla, työaamuna kiirettä pitää ja aikataulu on minuutin tarkka.
Mistä sitten lähdetään siitä liikkeelle, nähtäväksi jää.

Mulle se sokerittomuus tarkoittaa myös sitä, että kroppa alkaa toimimaan oikein kun on myrkyt eliminoitu pois. Etenkin tuo vatsarasva saa luvan alkaa lähtemään sen jälkeen...
En sano että helppo tie tulisi tää olemaan, mutta vaivan arvoinen taatusti.
Tuo kirja Irti sokerista loppuelämäksesi on hyvä vinkeiltään sekin, niinkuin Hyvän olon hormonidieettikin.

Nuo valmentajat hiukkasen vastustaa ajatustani että alan sokerilakkoon...no ehkäpä ne tajuaa mun pointtini vielä. Mä haluan alkupotkun siihen että saan asiat tehtyä, sitä tarkoitin tällä.
Mun on alettava eikä mietittävä et jos mä nyt alkaisin tähän.
Vaikeeta...hankalaa.

Yks asia mulla on että yövuorot ei oo hyvä mun mielelleni näköjään, etenkään 2 yötä. Pakko laittaa toivelistaan että 1 yö vain kerrallaan mulle...jälleen totesin että 2 tai 3 yötä on killeri mulle. Näin se alkaa mennä...muutenkin tuo työ on ollut aika ärsyttävän hektistä.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Uutta potkua?

On meinannut lähteä mopo käsistä tässäkin hommassa, mutta oon saanut uutta uskoa tähän hormonitasapainon löytämiseen kun sain luettua kirjan loppuun.
Helppoa ei ole meikäläiselle sinänsä, mutta luulen että jos saan jonkun järjen hivenen tähän hommaan lopultakin ettei pää ole pyörällä kuin Haminan kaupunki kaiken aikaa ja hermot kireällä, voin ehkä jopa onnistua siinä että sokrut minimiin kerralla ja aloittaisin sen 8 viikon lakon.
Yritys hyvä kymmenen ainakin sille!

Olen nyt jotenkin ollut alakuloinen taas, joku tämmöinen vaihe menossa ja epäilen onko kilppariarvot nyt taaskaan kohdillaan kun painoa on tullut taatusti 8-10 kg lisää ellei enemmänkin.
Nyt olis aika saada tähän joku roti taas.
Alan lukemaan kirjaa taas alusta ja kurssimateriaalia käymään läpi.
Kirjan lopussa oli tosiaan vasta se kilpirauhasosio eikä mitenkään pitkänä, oikeastaan vain muutama luku, 2-3 lukua.

Mulla on toi syöminen lähtenyt kertakaikkiaan lapasesta ja on vailla mitään järkeä ja logiikkaa.
Yritän jollain tapaa pitää kiinni ohjeista aamiaisesta ja iltapalasta ja sekin on sekavaa.
Aaargh! Niska on vaihteeksi jumittanut ja into salilla laukata on kärsinyt inflaation...
En enää oikeesti tiiä mitä mä ton niska-hartian kaa teen oikein. Kaisa J. antoi neuvon että keventää painoja sen verran että tekniikka säilyy etten jännitä hartioita. Jep, eli ei kannata ahnehtia liian suuria painoja käsille ja olkapäille. Nyt vaikka onkin sellainen treeni menossa että hapotetaan lihakset...olisi syytä kiinnittää huomiota myös etten jännitä hartioita ja että liike pysyy oikeaoppisena samalla.

No, ehkä mä hommaan kuukaudeksi käyttöoikeutta Sulamoon ja teen uuden tunnuksen sinne samalla.
Se on parempi kuin fatsecret, vaikka jälkimmäinen sovellus ilmainen onkin.
En tiiä... :D

No lähden mä alusta asti taas liikkeelle...

palaillaan...

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Otetta ja ideantiteettiä etsimässä

Näin tämäkin on mennyt taivastellessa ja herkutellessakin välillä, hyvän olon hormonidieetti-valmennus. En ole jaksanut kuitenkaan hirveän paljon paneutua, nyt ollaan menossa enemmän taas ravitsemusasioihin, oman kulutuksen arviointiin.
Pitäisi siis huomenna elää normaalilla ruokavaliolla ja naputella mitä luulen syöväni.
On laskettava kulutus sen mukaan, mitä nykyään painan ja siitä sitten seurata mielellään muutaman päivän ajan mitä syön.
Viimeksi kun yritin tuijotin kaloreita kauheasti kyllä. Se meni siihen, että rupes taas ajattelemaan et apua noin paljon kaloreita ja rupes kattoo mitä syön, paljon tarkemmalla silmällä.
Meni siihen ajatus että laihdutus on nyt alkoi.
Niin olen fiksoitunut laihduttamiseen että se tulee automaattisesti siis aina päähän. Ja nyt pitäis luopua siitä. Välillä tuntui että en mä tähän pysty, en tajua mitään tästä ja mä varmaan vain lihon.
Vaikeatajuista touhua ja opeteltavaa paljon.
Ja identiteetin opettelemista, että pyrinkin syömään kulutukseni mukaan.
Siitä se vasta lähtee. Ja siinä menee hitokseen aikaa, kun edes alkaa näkemään mitään tuloksia.
Toki se olis jo jotain, kun karkit ja herkut jättää pois, vois olla varsin ratkaiseva tekijä siinä, miltä nyt näytän.
Se että niukistelin liikaa tammi-helmikuun aiheutti hirveän syömisvimman, mutta nyt on niin että mun pitäis syödä sopivasti ja tasapainoisesti, sehän se juttu onkin tässä.
Mietin että ehkä mä joutuisin lähtemään sille eräälle lääkärille tämän johdosta potilaaksi, että saadaan nämä asiat hoitumaan kuntoon.
Kaisa sanoi, että luonnollisestihan se elimistö teki sen että aloin syömään kahta kauheammin, kun se oli nälässä tuon ajan. Nyt se pahin aika meni sitten ohi, reilu 1 kk, 1,5 kk kesti tämä vaihe.
En ihan helmikuun loppuun saakka kituillut. 6-8 viikkoa kai.
Mutta kunhan ei tarttis enää alkaa tuollaisilla aineenvaihduntaansa rikkomaan.

Kas niin...Tällaisia ajatuksia, sain vihdoin aikaan kirjoittaa. Jos nyt alkais vielä paneutumaan tuohon kaikkeen materiaaliin, jossa on erinäisiä tehtäviä, nyt tuntuu et "pää kestää" alkaa näitä vatvomaan. Et riittää hermot tähän juttuun. Vaikka aika usein herää ajatuksia että ei tää toimi, nyt ala vaikka super-dieetille vaan niin lähtee noi läskimakkarat jotka söin kitudieetin jälkeen takaisin
On tää välillä epätoivoisen tuntuista touhua.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Tilannekatsaus

En ole jaksanut nyt kirjoitella saati perehtyä mihinkään syömisasiaan. Jotenkin tuntuu tuo valmennus olevan joogapainotteista, se selvisi vasta sen jälkeen kun olin maksanut kurssin ilmoittautuessani.
No joka tapauksessa en kyllä joogaamaan aio ruveta, mutta koetin tehdä pienen mindfulness-harjoituksen yhdessä webinaarissa.
En tiedä, miten paljon yhteistä sillä on joogan kanssa, mutta mielenkiintoista se on sinänsä, kun huomaa että se jollain tavalla vaikuttaa hyvältä ja toimivaltakin.

Syömiseen tässä pitäisi kovin paneutua. Aamulla välillä tuntuu ettei tahdo paljon upota leipälävestä, tänäänkin oli sikäli poikkeuksellinen aamu että näin kävi, ahtamiselta tuntui tuo syöminen.
Jospa huomenna olisin tästä sen verran oppinut etten voitele kuin yhden voileivän.
Munakasaamiainen taitaa olla huomenna vuorossa.

Kaisa Jaakkola painottaa että olisi syötävä kylliksi, minimi 2000 kcal, mutta jos treenaa, niin likemmäksi 2500 kcal. Ja oikeata, hyvää kunnon ruokaa eikä mitään mässyjä eli sipsejä, karkkeja, jäätelöä ym. ym.
Sitä tarttis taas ottaa vaan fatsecret käteen ja laskeskella mitä syön. Ihan vaan kylmästi.

Laihdutin 8 kg alkuvuodesta mutta tuntuu että kaikki on tullut takaisin lyhyessä ajassa.
Se olikin varsinaista kituutusta kun yritin pärjätä 1000 kcal per päivä ja niitä pirtelöitä vetelin.
Ei tullut treenaamisesta mitään, hapotti ihan hitokseen. Alkuun jo lihakset sanoivat et nyt et kyllä tee mitään. Hapot oli heti lihaksissa.
Aika tuskaa se kituutus oli.

Kun kuuntelin Kaisan puheet, tulin toisiin aatoksiin ja luettuani kirjaa jo aika pitkälle aloin tajuta, että idea lähtee siitä että koska luonto ei tunne käsitettä laihdutus, niin laihdutus ei ole luonnollista.
Hauskasti kuvasi webinaarissa että onko tullut vastaan hirvi verkkareissa?
Ton vois kuunnella aina vaan uudelleen, on niin hyvää tietoa noissa.
Kirjassakin, Hyvän olon hormonidieetti.
Toivottavasti mä nyt vihdoin pääsisin laihduttajaidentiteetistä hiljalleen eroon? En tarkoita että korvaisin sen sillä että pysyn pullukkana. Kokeilen ekan kerran elämässäni tätä, että luovun laihdutuksesta ja alan vaan syömään tarpeeksi.
Siinäpä haastetta. Välillä ei tee mieli noiden salaattien kanssa pelailla ja ne nahistuvat jääkaappiin.

Salilla treenaaminen on ihana etuoikeus. Tänään taas palasi mieleen hauska kuva, miten treenaaja näkee salin ja ei-treenaava :D...hahah. Treenaaja näkee autuuden ja niin mä sen totesin kun on sellainen oikein hapotus-ohjelma et saa oikein montaa eri liikettä vetää sarjoina silleen 3-jakoisena. Tai no 3-jakoinen on mun treeniohjelmani, mutta ihanan hapottava. Eka liike 6 toistoa, toka 12 ja kolmas 25. Kolmannella sentään tulee puolitus joten se palauttaa vähän lihaksia.
Ja noita oli nyt 3. päivän ohjelmassa 3 kiertotreeniä 3 liikkeellä. Ja hiki sen kun virtasi.

Rintapunnerrus kapealla otteella, päätin ottaa 35 kg ihan siihen. Tavoitteena onkin päästä jonain päivänä 40 kiloon. :)  Toivottavasti muutaman kuukauden päästä.
Nää on niin ihania ohjelmia että tahtoo lisää sit jatkossa...
SAATAN lähteä oo-valmennukseen jälleen kerran kun nämä ohjelmat on koluttu.
Satsaan kerrankin itseeni kunnolla ja teen töitä.
Toki mä jo huomaan että kun käytän tarpeeksi painoja, niin toimintakyky on paljon huikeampi kuin silloin etten treenaisi.
Se vaan kannattaa mun huomioida että niska-hartiaseutu ei ole se vahvin lenkkini, niin sen kanssa hieman varovaisemmin. Ei mitään kovia pystypunnerruksia yhtäkkiä.
Maltillisemmin siis niiden kanssa tulee olla.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Tuskaa, mä lihon!

En ole tosiaan mennyt vielä oikeastaan noilla ohjeilla, mitä Kaisan kirjassa on ja ongelmani on makeanhimo. Koettanut olen vältellä herkkujen ostoa muka parhaani mukaan mut tulihan tossa syötyä pizzaa taas perjantaina ja pizzaburgereita pari toissailtana...

Olen syönyt jokseenkin siihen suuntaan mutta pasta on maistunut välillä niin tuli tuossa seurakunnasta otettua uunivalmis kinkkumakaronilaatikkokin ja paistoin sen tänään.
Olihan se hyvää kun juustoa, juustokastiketta ja kinkkua on...mutta mitä se on ravintosisällöllisesti niin oikeasti siis tuubaa.
Valkoista vehnäjauhoa, juustokastiketta eli valkoinen vehnäjauho kastikepohjana tietysti...
Mitä ravintoa tällainen ruoka sisältää? Pitääpä tutkiskella.

Tavoitteenani on tehdä tehtävä et seurata vähän fatsecretillä mitä tulee tässä syötyä ja paljonko protskua aamulla tulee. No tietystipä siinä tulee ihan kiva viikko kun tutkin kaiken mitä syön, koetan viivakoodit lukea pakkauksista jos ne vaan luettavissa on, tuohon fatsecretiin.
Oikein kivaa. Tuleepahan sitä käytettyä. Kaloritavoite on 2200 kcal siinä mulle. Saas näkee miten sit ku on salilla riehunut...
Huomenna yritettävä on...työpäivinä tulee vähän jännempää sitten...
Mutta jospa se vähän antais osviittaa mun syömisestäni.
Tarkoitus ei toki ole silleen sitä kalorimäärää laskeskella et pitää tulla sen ja sen verran. Mutta ihan seurannan takia. Mut hyvään saumaan toi tulee kyllä muuten, kun tuntuu et pursuan ja leviän taas enkä hallitse syömistäni taaskaan.

Ilmeisesti illalla oli kakuissa tuolla solussa kanamunaa, kun ilmavaivoja iski. Pitänee siis mainita et mulle ei sit kananmunaa. En tiiä voihan se siitäkin johtua kun alkaa nää "naistenvaivat". Mutta olen herkistynyt kananmunille kun pari kolme vuotta karppasin ja söin liian paljon munia, niin alkoi tulla vatsa sekaisin oireita ja ilmavaivaa. Etsin ja hain tietoa, voiko olla kananmunissa tuo vaikutus ja lopulta se tästä Kaisan kirjasta tosiaan löytyi tämä tieto.
Ja nyt näyttää olevan niin, et vatsa oireilee kananmunista nyt taas niin herkästi et pitää varmaan pitää paussia niiden syönnistä. Ei se aina oireile, jos syön harvemmin.
Saattaa tulla ihan vain siitä et oon laittanut vaikka lihapyörykkätaikinaan munaa.
Siitä se sit alkaa, kun on syönyt niitä...

Fitskun vitskuja mulla on ja käyttelen niitä, mutta maut eivät oo mun makuuni, jotenka odottelen vain et saan ne käytettyä pois. Hommaan kirjan ohjeen mukaiset vitskulisät sitten niin niillä menen jatkossa.

Pääsin kirjassa laihdutusosioon ja siinähän oli sitten tämä ihana insuliiniresistenssiaihe ja tunnistin oireita tosi monia. No niin, no tietystihän kun vyötärönympäryskin on luvattomasti 90-100 cm.
Reilusti siis.
On otettava siis opiksi miten kannattaa syödä.
Virallisia ravitsemussuosituksia kirja ei varsinaisesti seuraa, on luonnonmukaisemmat vaihtoehdot valinnoille kuten rasvoillekin.

Ei tässä ole tokikaan mikään hoppu elämänmuutokseen, mutta tokikin tahtois päästä alkuun edes.
Joten, tämä tietää sitä että meitsi laittaa loput tuosta kinkkumakaronilaatikosta pakkaseen ja syön ne ns. "herkkupäivinä". Ensi askel kohti parempaa tuossa insuliiniresistenssin korjaamisessa.
Ilmeisesti sitä mulla on noista merkeistä johtuen.

Salillakin rehkin ja sain päätöksen jatko-oo:n ohjelman nro 3. Toki mietin olisko vielä viikon tehnyt, kun on vähän venähtänyt. Uusi ohjelma on taas haastavamman oloinen ja tutustun siihen perinpohjin.
Tosi tyytyväinen olo on, kun treeni tuntui ja jouduin jopa pienentämään painoja vähän yhdessä tai kahdessa liikkeessä lopuksi.

Mutta siitä se lähtee, että luntin tuosta mitä lähden korjaamaan ja heti huomenna tsekkaan kuntoon ton mun syömiseni etten enempää tästä leviä.
2200 kcal tuntuu paljolta näin äkkiä, mutta tsekataans nyt syönkö mä sen mukaan noin normaalisti vai meneekö yli. ;)

Totuttelua ja nautiskelua

Ihan kivasti on alkanut, kun en ole aloittanut mitään. Okei, luen mä noita valmennusohjeita mutta jotenkin tulee edelleen ostettua niitä huonompia valintoja.
Toki tällä asialla ei ole mikään kiire, kun pitää myös päästä ajatuksissa eroon ikuisesta laihduttamisesta eikä se helppoa ole.
Kiloja on taatusti taas tullut takaisin valitettavasti, kun luovuin ene-dieetistä tuossa 2 viikkoa sitten.
Olen mennyt sen jälkeen oikeastaan hunningolle takaisin.
Nyt tähän väliin pitäisi alkaa hahmottamaan miten koostaa ateriansa järkevästi ja fiksusti.
Jos Kaisa Jaakkola on tässä onnistunut ja monet muutkin niin miksen mä?
Syön vaan niin metsään päin. 

Kirja on vielä hieman yli puolen välin luvussa, vähän keskeytynyt kun muka on niin muuta tekemistä.

Makea maistuu vieläkin, etenkin suklaa ja sitä varten mulla on kaakaon makuista herajauhetta että voin tehdä ns. suklaasmoothieita. Mun pitäis koettaa vaan olla ilman kaakaota ja suklaata välillä.
Ja oikeasti ilman herkkuja. Ne kasautuu vaan ympäri kroppaa varastoiksi.
Pitäis paremminkin korjata se syy, miksi makea maistuu.

Tällä ruokavaliosysteemillä on tarkoitus löytää se optimaali ravitsemus joka on mulle just sopiva ja se on projekti jossa ei ole "kesäksi kuntoon" tavotteita vaan pitkän aikavälin tavoitteena on aktivoida aineenvaihdunta ja optimoida todella se syöminen. Kuntosali on osa tätä palettia myöskin ja kuntoilu.

Aion ehkä vuokrata kuntosalijäsenyyteni jollekulle toiselle tässä joksikin aikaa niin pääsen kokeilemaan muita vaihtoehtoja mitä täällä on tarjolla. En ole vielä eroamassa tästä paikasta, missä käyn mutta en vain kerkeä käymään siellä niin paljon aina kun tarvitsen ja kaipaan kuntosalia jossa on vähän enemmän eri laitteita. Mulle ei ihan nämä valikoimat riitä.
On edullisempaa loppupeleissä käydä vain salilla, harvoin tulee mentyä mihinkään jumppiin enää kun rehkin salilla x3 vko.

Nyt olis kaivettava esille toi seuraava treeniohjelma nr. 4. Vaihtuu juuri kun pääsin vauhtiin. Olihan tääkin pirstoutunut useammalle kuukaudelle, kun marraskuussa keskeytyi treenailu nikamalukon johdosta enkä mennyt heti sellaiselle omt-terapeutille joka olisi saanut sen auki, pitkittyi tauko sitten reilu 1 kk:n pituiseksi ja sen päälle kun vedin ene-dieettiä niin enhän mä voinut kunnolla treenata, heti otti lihakset hapoille kun koetin isoilla painoilla "leikkiä".

Kun kuuntelin Kaisa Jaakkolan webinaarin, tuli järki takaisin käteen vaikka mä ah niin rakastan laihdutusta mutta se on tylsää kun valinnanvaraa ei paljon ruokiin niissä anneta.
Ajanoloon aina kyllästyn ja lihon taas kun alan syömään miten sattuu.
Tällä ruokavaliolla ei ole kiellettyjä aineita varsinaisesti, vaan suositaan erinäisiä terveellisiä vaihtoehtoja. Ei tarvii pistää banaania pannaan tai kieltää mitään. Vaan opetellaan järkeviä ruokailutapoja hormonitoiminnan tueksi.
Aktivoidaan aineenvaihdunta mutta ei mennä säästöliekille liian pienillä kaloreilla.
Nyt nostetaan kalorimäärät ylös ensiksi, lisäten järkeviä ruokavalintoja.
Otetaan huomioon kulutus ettei jouduta sille säästöliekille.
Ja tää projekti voi olla vuosiakin pitkä helposti. Aikaa täytyy antaa uuden oppimiselle, vähän kerrallaan opeteltava uusia tapoja ja painettava niitä mieleen.

Aion vastakin tilata saliohjelmani tuolta firmalta varmasti. :) Nyt tosiaan menen jatko-oo:n ohjelmilla ja 4. kierros alkamassa 6:sta.
Pitääkin kaivaa se esille ja alkaa tutkailemaan. Pakko kiiruhtaa päivän hommiin vaikka lomalla oonkin! :)

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Viikonloppu loppuu ja uusi viikko edessä

Pitääpä perua perjantaiset puheeni että mahani olisi herkistynyt noille mömmöille. Mulle nousi lievä lämpö, mahassa velloi ja aamuun mennessä olo oli jo parempi. Vatsa oli löysällä kun heräsin unilta yövuoron jälkeen. Se oli siinä. Ei poltellut, ei ollut enää huono olokaan, vaan olin väsynyt mutten kyennyt kunnolla nukkumaan yön jälkeen.

Olen päässyt Kaisan kirjassa jo niin pitkälle että jonkinlaista ohjetta on syömisten suhteen jo ja vaikuttaa hyvältä. Odottelen vielä kun tuo valmennus alkaa, niin mitä se sisältää.
Mulle ihan bueno juttu. Kiva olla jossain tuollaisessa mukana. Kaisan kirja on hyvä opas syömiseen ja ravitsemukseen.

Nyt olen syönyt lihapullia ja tortelliinia tällekin päivälle, eiköhän ne siitä sitten riitä tältä erää. Hyviä olivat peijakkaat kyllä. Tosi täyttäviä, jaksoin vain puoli annosta että olin jo kylläinen, mutta söin kilttinä tyttönä loputkin.

Väsyttänyt on jokseenkin paljon ja jalkatreenistä toipumista on ollut tää viikonloppu myös.
Toivottavasti ne "repeämät" korjautuu huomiseen mennessä. :)
Oli kyllä sellaiset treenit et olis pitkästä aikaa pitänyt jättää 4 sarjan sijaan 3 sarjaan toistot, sekin olis hyvin riittänyt. Hyvältä se tuntui, mutta jännä tunne se kun tuntee kuin lihakset "repeilisi", se on pienen pieni jännä tunne. Ens kerralla ehkä pienemmät painot tai toistot tai jotain...

Mitä nyt jäi päällimmäisenä mieleen tästä kirjan alusta, niin dieetit ovat aika onnettomia koska ne joskus loppuu kuin seinään eikä ole jatkoa, mitä sitten tehdään.
Se on aika epätoivoista touhua. Siksi mä tähän kohtaan kaipailisin jo loppuelämän dieettiä.
Sellaista, joka ei lopu, vaan pysyy vaikka vähän muutostakin olisi.
Kuntoilu kuuluu, salitreeni tähän yhtenä osana.
Muukin liikunta käy, mutta on ymmärrettävä niistä jotain. Miten treenaan, millä ja niin edelleen.
Laihduttajalle salitreeni käy valtavan oivallisesti.
Vaikka onkin sitä mantraa toitotettu, että pitäis olla matalapolttoista pitkäkestoista treeniä, niin puntilla pääsee pidemmälle aineenvaihdunnan suhteen. Se auttaa sitä kaikkein parhaiten.
Siksi on paras vaan treenata kovaa mutta silti sen ohella on hyvä syödä fiksuja ruokavalintoja ja kohtuullinen määrä rasvaa.

En nyt voi todellakaan kertoa taaskaan kuin olisin asiantuntija, vaan lainaamalla kirjan juttuja lähinnä ja kertoa omia kokemuksiani.

Mähän olin n. 2 v. sitten oikotie optimaaliin -valmennuksessa vai vuosi sitten taisi olla, mutta en ollut silloin kuitenkaan valmis muutokseen vaan halusin kokeilla sen Alku-valmennuksen vielä siitä, kun olin kerran hankkinutkin sen.
Ei toki Emma-valmentaja kieltänyt, mutta sanoi että ei pidä olla kovin jyrkkä noissa ruokavalioissa.

Mä viittaan kirjoituksissani tässä blogissa Kaisan ilmaiswebinaareihin pääasiassa ja ravitsemukselliseenkin puoleen jonkun verran. Hän kertoi kaiken mitä nyt olen kirjoittanut, siinä ilmaisessa webinaarissaan erittäin hyvin. Kirjassa on laajemmin ehkä vähän samat asiat.
Vaikuttaa hyvältä mimmiltä tuo nainen.
Kertoo omat kokemuksensa laihdutusviidakosta ulos omassa blogissaankin ja siitä, miksi laihdutus pidemmän päälle ei vaan kannata.
Hän halusi löytää tasapainon elämäänsä laihdutusten sijaan ja näyttää löytäneen sen.

Huomautan vielä, että en puutu joogaan enkä mindfulnessiin, koska itse en kannata kumpaakaan juttua. Filosofialtaan ne jutut eivät kuulu mun elämänkatsomukseeni enkä joogaile koskaan.
Joten sivuutan ne aiheet vaikka ymmärrän hyvin että Kaisa niitä tuntuu jopa rakastavan ja pitävän yhtä tärkeänä asiana kuin muutkin elämäntapansa.
Mindfulness-harjoitukset kuulostivat viattomilta mitä hän yhdessä webinaarissaan teetti.
Mutta periaate joogassa ja noissa mindcontrol -jutuissa ovat mun uskonnäkemyksen ulkopuolella.
Sinänsä kuulostavat hienoilta ja hyviltä periaatteena.
Mutta, en kannata niitä juttuja, joten ovat mun piiristäni poissa.

perjantai 26. helmikuuta 2016

Treeniä ja huonoa oloa

Aloin tässä jo pelätä että dieettivalmisteet tekivät sen taas, mahavaivat, kipeän olon ja mahakivun. :(
Meni Slankat kaapin perälle nyt. No, ei auta kun sitten potea tää olo vaan pois, tätä on ollut jo jonkun aikaa mutta nyt nosti lämmönkin 37,1:een.
Vatsanpoltto alkaa muistuttaa sitä mitä mulla oli 2 v. sitten. Se oli aika tuskaa, mutta hellitti hiljalleen. Jos siis tarttee, haen joku päivä Somacia vaikka.
Huono olo on, mahaan sattuu ja harvakseen röyhtäyksiä tulee.
Ehkä mä en enää osta näitä tämmöisiä mistään ja käytä niitä. Se oli siinä sitten se kokeilu.

Nyt mä edelleen olen kiinnostunut siitä että voin syödä terveellisesti, kaloreita tuijottamatta ja fiksusti tästä eteenpäin. Pelottaa taas et jos se paino nousee taas.

Kaisa J. sanoo että vastustaa paperilappudieettejä, ne ovat pidemmän päälle tylsiä ja joskus niistä pitää kuitenkin lopettaa ne.
Nyt mä sit alan etsiskelemään avaimia omaan syömiseeni, dieetit pois...siinä todella paljon haastetta.
Herkutkin muuttuvat ja saa luvan vähentyä sokerin mättö.

Oon yövuorossa polttavan mahani kanssa. Ihan kiva joo. Saa sitten jättää todella noi pirtelödieetit...

Teinpä jalkatreenit ja kyllä oli jalat hyytelöä. Ekaks kun 40 kg otin takakyykylle, tuntui lihaksissa pientä "ritinää" tai napsahtelua :D...jee jee.
Ekalla kierroksella vain 35 kg, arvelin et niin hyvin nousee kyykystä jotta kyl se 40 kg nousee kans. No se kyllä sit tuntui kans! Toki kun 2-3 kk on taukoa ollut, on vähän lihasvoima heikentynyt.
Kyl se siitä sit taas.
Sit askelkyykkykävely kera kahden 8 kg painon kolme kierrosta, huh huh...lopulta 7 kg painoilla menin kun alkoi niin huteraa olla kävely.
Tein kaikki 6 liikettä tosiaan, kyllähän ne sujui vaikka vähän oli huono olokin :D...mut ku kotiin menin niin oli kyl sellainen väsymys että tajusin etten ole ihan kunnossa.
Kiva sit mennä yövuoroon näine hyvineen.
Välillä oikeesti inhoon noita 3-jakoisia treenejä, kun ne keskittyy aina tiettyihin paikkoihin vain.
2-jakoinen on kivempi...

Tuli hankittua tosiaan se Lihastohtori-kirjakin lopulta, vähän jo sitä selailinkin.
Pitää koettaa viikonloppuna tai viimeistään lomalla uppoutua kirjoihin joita oon kotiini tilaillut.
Mutta nyt jatkan yötöitäni, olispa rauhallista vaan.

torstai 25. helmikuuta 2016

Järkeä hommaan?

Aloitin jo lukemaan tuota Hyvän olon hormonidieetti- kirjaa ja ihan järkeviä kantoja sieltä tuli.
Miksi laihduttaa ja kituuttaa itsensä laihaksi lihoakseen jälleen?
Mä itse näännytin itseni v. 2013 tehokkaasti VLCD:llä, mutta lihoin 2 vuodessa lähes samoihin lukemiin.
Oli mielenkiintoista lukea Kaisa Jaakkolan omasta kokemuksesta laihdutusjojoilun pyörteissä. Plus kilpirauhasen vajiksen kanssa.
Hän uskoo ja on oikeastaan varma, että oikea tapa syödä on ratkaisu tähän lihomisongelmaan.
Jos näännyttää itsensä dieeteillä, alkaa elimistö reagoida että olet nälkiintynyt tai jopa hormonitoiminnan menolla sekaisin.
Tuollainen VLCD -kuuri on tosiaan melkoinen killeri kropalle, mutta ei todellakaan sovi treenaajalle.

Ei pidä koskaan lähteä todellakaan erittäin alhaisille hiilareille ja kaloreille samalla treenatessa kovaa.
Mä huomasin sen, kun söin 1000 kcal päivässä ja menin salille. Sain lihakset hyvin äkkiä hapoille.
Ja sen lisäksi paleli hurjasti kuin olis jäätymässä melkein. Samalla tapaa kuin reilu 2 v. sitten kun menin 600-800 kcal per päivä dieetillä.
No, mä nyt ihastuin jälleen tähän Optimal performancen juttuun, kuten v. 2014 lopulla.
Silloin en vaan silti tajunnut tätä ideaa enkä osannut oikein alkaa syömäänkään "oikein" summassa, tietämättä miten kroppa reagoi. Ja paino. Mähän halusin samoja tuloksia kuin 2013 syksyllä!
Siis LAIHTUA ja kovaa! Ja vieläkin haaveilen samasta.
En todellakaan tiedä pääsenkö koskaan siihen normaalipainoonkaan edes.

Eilen tein treenin #1 tai #2 salilla, huomenna olis "jalkapäivä" :P ... tietää herkullisia hetkiä takakyykkyineen ja askelkyykkykävelyineen. Eilen oli penkkipunnerruksia ja muuta...
Onneks ei tarvi pelätä et hapoilla ollaan heti. ;) Hiilareita popsitaan...sen sit näkee mitä ne ovat laatuaan. En enää jaksa ajatella tai suunnitella moista.
Iltatoimille Jossu mars nyt. Koetan kirjoitella fiksumpia joku toinen päivä taasen...

tiistai 23. helmikuuta 2016

Kirja tuli!

Se hyvän olon hormonideetti- kirja tupsahti postiluukusta vihdoin! <3 Siinä mun oppikirja uuteen elämäntyyliin. Tulevaan kurssiin tai mikä lie valmennus onkaan. Saa jo maistella alkupaloja siitä!

Kaisa Jaakkolalta tuli jo toinen webinaari eilen, sekin oli ihan hyvä mutta yllätyinkin tiedosta että tuohon valmennukseen johon olen liittynyt kuuluukin joogaa aika paljon. Saas nyt näkee...mä oon joogavastainen ihminen olemassa...kaipa sen voi ilmankin joogia vetää.
Ihan yllätyin myös mindfulness-harjoituksestakin tuossa webinaarissa.

Mutta kun se kirja tuli nyt postiluukusta ja tarkoitus oli käydä kiinni siihen, mutta uni voittikin...ylivoimaisesti. Viimeyö meni huonosti nukkuessa ja mä nukahdin lämpöiseen sänkyyni autuaallisen ihanasti ja untakin näin, 3-4 tuntia nukuin täyttä häkää.
Mulla taitaa olla rytmi aivan totaalisen sekaisin. No, kyllä nytkin väsyttää mut oli pakko käydä koira ulkoiluttamassa vielä yötä vasten. Kyllä se täältä 3. kerroksesta astuminen ulkoilmaan on aika haasteellinen askel keskellä yötä mutta pakkasta ei ole nimeksikään niin iisi juttu.

No, mä oon nyt käyttänyt vielä noita pirtelöitä mutta en oo syömisestä niin turhan tarkka, tarkoitus on alkaakin muutoksia pikkuhiljaa saamaan läpi ja lisäilen energiaa yli sen 1000 kcal per päivä.
Illalla vedin jonkinlaisen pastan tuossa ja mulla oli selvä tunne että mä en kertakaikkiaan JAKSA siis lähteä enää minnekään. Hyvä kun webinaarin jaksoin seurata vielä. Ajattelin mennä lepäämään ja mä nukahdin niin sikeästi et ihme että heräsin.

Todellakin, seuraan nyt noita ohjeita mitä Kaisa kirjoittelee...kuulostaa erittäin fiksuilta.
Niukistelu jääköön ja tolkku ruokailuun vaan. Ja salilla kuntoilua jota jo ah niin rakastan. :)
Nyt iltapesut ja tuutimaan taas. Kyllä taitaapi maistua taas unet.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Treenipäivä :)

Tein sitten ohjelma nro. 3:n treeni 3:n vihdoin ja viimein. Tankkasin edeltä formaggiopastalla huolella :P tunti ennen treeniä, oli lihapulliakin, välimeren kasviksia ja mozzarellaa puoli palloa sekä pestoa. Kyllähän kevyesti kulki treeni eikä yhtään lihakset valittaneet et stop nyt!
Kun vedin ene-dieetillä yhtä treeniä, kaikki paikat meni hapoille mitkä vaan treenasin, suorastaan välittömästi. Se oli jo naurettavaa todella! Mietin et näinkö mä joudun lopettamaan tämän salitreenin kuukausiksi kun niukistelen näin. Koetin joissain jumpissa edes käydä, no LesMillsin jumpat kyllä kulkee noilla niukemmilla ruuilla mutta tämmöinen kunnon salitreeni ei mene ihan samalla tavalla.

Mä alan nyt lopulta taipua ajatukseen, että laihdutus loppukoon sitten ja otetaan askel suuntaan joka lopettaisi kaikki dieetit. Sen pitäisi olla koko loppuelämän ikäinen.
Että tästä lähdetään nyt sitten. Mulla noita pirtelöitä on ja käytän ne nyt loppuun mutta ruokamäärää lisäilen etenkin treenipäivinä hiilareita. No, pastahan ei ole sitä parasta välttämättä, mutta teki mieli ja tiesin tarvitsevani nopeita hiilareita. Riisi, bataatti ja peruna olisivat ehkä parempia loppupeleissä.
Treenin jälkeen vetäisin suklaapirtelön banskulla.

Mutta kaikkein paras oli se fiilis tämän jälkeen! Oli erilainen olo, kuin veri kiertäisi paremmin käsivarsissa joita treenasinkin tällä kertaa. Sivuutin suosiolla tällä kertaa cxworxin, fiilis oli hyvä ja mikäpä etten tuonkin olisi jaksanut läpi vetää.
Voi jos selviäisin huomennakin käsitreeniin...en yhtään tiiä taas kun on niin pilvistä ja rytmi on sekaisin yövuoroista. En uskalla luvata itselleni edes saati kellekään muulle että olisin klo 10 siellä salilla. Se voi jäädä tiistaille...

En vetänyt nyt hirveän kovilla painoilla, mutta sellaisilla että puntti nousi ja hikeä vähän pukkasi.
Mietin kotiin mennessäni että enpä ennen tiennytkään ennen oikotietä optimaaliin treeniohjeita, miten mun tulisi treenata ja tuli vedettyä aivan liian pienillä painoilla ja se oli tylsää koska en kokenut missän tuntuvan. Ohjaus oli aika mitätöntä kun tyydyin vain siihen kiertorinkiin mikä salilla on (HUR-paineilmalaitteet joita on 8-9 kpl salilla).
OO:n ohjeet veivät salille treenaamaan vapailla painoilla ja sillä tavalla että tuntuu.
Niin nytkin tein treenin, en ehkä niin isoilla painoilla täysin kuin ennen, mutta lisäsin tuntemusten mukaan ja facepullin narulla tein lopulta 17 kg painolla, niin alkoi jo tuntumaan työltä. Mutta en ihan niin treenaa eikä pidäkään tehdä että jo alusta paino tuntuu liian isolta.
Tosin nyt kun 7 kg oli kättä kohti vinopenkki hauiksissa, se alkoi tuntumaan jo vähän liialta, samoin 6 kg vipunostot sivuille. Huomaa, että on lihaskunto jonkun verran laskenut.

Ai että, kesäkuussa meni hyvin, oli paras tatsi kun pääsin 3x vko salille, silloin oli paras vaihe. Muuten on välillä niin ja näin, pääsenkö silloin kun pitäisi päästä.

Vielä loppukaneetiksi mm. aloitteleville salitreenaajille tämä sama mantra: vapaita painoja voi treenata kaikki paitsi tietty sellaiset "vammaiset" ihmiset joilla on tukirankaongelmat pahoja.
Heikäläiset ehdottomasti valmentajan oppiin ja valvontaan. Onhan noita laitteita jotka korvaavat pystypunnerrukset, vatsat, kierrot ja mitä ikinä, mutta vapailla painoilla ainoastaan oppii hallitsemaan vartalonhallintaa liikettä tehtäessä.
Toki suosittelen jokaiselle valmennusta liikkeille, jos ei ole koskaan tehnyt. Itse olen mallista lähinnä katsonut, vaikka olisi ollut mahdollista päästä Helsinkiin asti salille Optimal performancen ohjattuun salipäivään. Silloin kun olin OO:ssa alkuun, heillä ei ollut edes vielä omaa salia, kun vasta noin vuosi sitten, jossa kävin vielä 2 kertaa BioSignature- mittauksessa.

Tuntuu, etten ehkä silloin ollut valmis oivaltamaan kaikkea heidän oppejaan ravitsemuksesta, halusin vain yksinkertaisen ohjeen paperilla kuinka syön ja laihdun, mutta heillähän ei ole laihdutusvalmennusta laisinkaan koska eivät opeta laihduttamaan varsinaisesti vaan syömään ja elämään oikein sekä kuntoilemaan samoin.
Nyt olen itse valmis vastaanottamaan 21 vuoden jojoilun jälkeen jo erilaista oppia ja unohtaa se laihdutusajattelu että elän vain laihduttaakseni.
Se vaatii tietysti minultakin. Mun on sitouduttava itseni takia tiettyyn tapaan syödä ja elää.
Ei makeaa, ei herkkuja joka ikinen päivä. "Herkut" voivat olla vaikka smoothieita, joku omena tai banaani, marjat...ihan eri juttu kuin tähän mennessä ajatus herkuista on että pakko tänäänkin saada pala suklaata tai patukka.
Itseasiassa tässä kahtena kertana kun olin aikeissa ostaa namia, mä otin kaupassa hyllystä ehkä jotain, mutta kohta laitoinkin sen takaisin. En mä halunnutkaan. Ei jäätelöä, hyi sekin on liian makeaa ja kylmää. Makeasta tuli ajatus, että kohta mulle tulee sit huono olo jos sitä syön. Mahakaan ei vedä ihan kaikkea. Eilen synttäreillä otin joka sorttia palasen, tosin jäädykekakkua vähän enemmänkin kyllä mutta maha tuli täpösen täyteen.
Mahakin meni jotenkin sekaisin ja meinas toimia koko yön. :D

Mutta...näin. Nyt sitten käyttelen tosiaan pois noi slankan pirtelöt ja sen jälkeen optimoidaan ateriat uusiksi. Jos musta tuntuu että tarttee lisää vielä ton 2 kk:n valmennuksen jälkeen, saatan mennä vielä toiseen OO:hon. :)
Yksi kerrallaan nyt kuiteski.

lauantai 20. helmikuuta 2016

Hajatelmia Jossulta...

Tässä odotellessani alkavaa hyvän olon hormonidieetti -valmennusta on aikaa pohdiskella, alkaa syömään enemmän ja tutkia vanhoja oikotie optimaaliin matskuja.
Olin tosiaan siinä oo-valmennuksessa mutta en oikein kuitenkaan alkanut sisäistämään ideaa, että mun pitäisi alkaa vain syömään hyvin, edelleen mulla oli meininki et pitää laihtua ja lähdin toteuttamaan Alku-valmennuksen mukaista ruokavaliota.
Jäin kuitenkin sokerikoukkuun kun aloin kiinnostua vain ryhmässä olevista "hyvistä herkuista" jotka oli erinäisistä paleo-blogeista. Ei niissäkään sinänsä pahaa ole, ihan hyvää ja terveellistä vaihtoehtona vehnälle ja sokerille, mutta sokeria on tosiaan myös hunajassakin.
Treenasin kovaa ja paras kuukausi treenailun suhteen oli tosiaankin kesäkuu, jolloin tunsin todella kehittyväni. Mutta paino silti nousi hiljaa vaan ylöspäin, koetin ajatella että siinä se lihas varmaan kasvaa vaan. BioSignature-mittaukset taisivat loppua huhtikuulla, joten sen jälkeen mulla ei ole enää mitään hajua, miten kehonkoostumuksen ja ruokailun suhteen kävi.
Välillä mietin olenko toivoton tapaus että onko nyt alettava käymään näitä verkkokursseja pari kolme kertaa vuodessa.

Jos kehon hormonitasapaino on hallitsemattomassa kunnossa, tulee herkemmin mielihaluja.
Sen olen kyllä alkanut tajuta. Väsyneenä syö herkemmin sitä makeata.
Mä menin aika usein ostelemaan alkuun ns. parempia vaihtoehtoja eli raakasuklaita ja kuivattuja (ja ikävä kyllä ne ovat sokeroituja) hedelmiä...enemmän ja enemmän kun salilta tulin.
Aika ajoin saatoin ostaa palkkarinkin nauttiakseni sen salin jälkeen heti.
Tokihan keho tarvitsee treenin päälle hiilareita, mutta ne sietää olla terveellisempiä vaihtoehtoja. Mä vedin siinä kohtaa överit.
Makean syömisestä tuli joka päiväistä, joten ei ihme, että paino ajan mittaan alkoi nousta ja varmasti hormonitasapainonikaan ei ollut silleen kunnossa.

Nyt olen tekemässä come backia salille tauon jälkeen ja aion tosiaankin hiilareita nauttia myös. Muutenkin nostan päivittäistä energiamäärää vähitellen ylemmäs.
Kaivan esille jos vielä löytyy ohjeita oo:sta kopioituna. Mutta vain palauttaakseni mieleen vähän syömisvaihtoehtoja.
Nyt noita Slanka-pirtelöitä on vielä reiluksi viikoksi, niitä käytän pois 2 päivässä varmaan. Mutta nostan kaloreita tosiaan ylemmäksi näin, en aio elellä 1000 kcal enää per päivä.
Valitettavasti olen nyt niin hyvään jemmaan laittanut Cambridgen 5-tason ohjeet, siinä oli vissiin enää se 1 pussi per päivä. Joten pitääpä ihan omasta päästä alkaa keksimään, miten syön.
Mahakin on kutistunut niin pieneksi, että äkkiä täytyn. Ja mun tarkoitus olikin että mä kutistan mahani koska se veti aikamoiset määrät kaikkea. :D Nyt joutuu hillitysti vaan alkaa lisäämään ravintoa.

Jo huomisaamuna pitäisi kehittää jotain syömistä enemmän kuin pirtelö ja marjoja. :)
Niillä mä en olekaan 2-3 tuntia pidemmälle jaksanut. Tänään olo alkoi olla vähän huono kaupassa tuollaisen ajan jälkeen kun olin vaatekaupassa.
Kotiin päästyäni pyöräytin lihapullat ranskalaisen sipulikeiton aineksilla.
Kyllä upposikin ne taas tauon jälkeen oikein hyvin. Se ei ehkä silti vastaa mun tulevan elämänmuutoksen ruoka-aineksia kaiken kaikkiaan.

Kaisa Jaakkola mm. ohjasi webinaarissa että joka aterialla on hyvä syödä jotain kasvista, että hiilarit ilmeisesti niiden kuitujen ansiosta imeytyvät hitaammin.
Kaikenlaista uutta kivaa. Tuntuu että mä varmaan vielä menen myös oikotie optimaaliin vielä mukaan jossain kohtaa, nyt tuli otettua tuo niin mennään sitten siihen ja katsotaan, jos vielä tarttee oo:hon mennä. Olisi kiva taas käydä jossain kohtaa BioSignaturemittauksissa.
Mutta katsotaan sitten, koska se olisi hyvä mennä.

Huomenna mietin lisää huomisen eväitä, nyt pitäisi olla jo tuutimassa. :)

perjantai 19. helmikuuta 2016

Hyvän olon hormonidieetille 7.3

Heitin itselleni uuden haasteen ja varsinainen aloituspäivä on 7.3. Sen idean sain, kun kuuntelin Kaisa Jaakkolan webinaarin äskettäin. Kosketti kyllä erittäin hyvin.
Tässä vielä linkki: http://kaisajaakkola.com/2016/02/webinaari-1/
Tästä siis lähdetään. No panic, Kaisa kehottaa unohtamaan laihdutuksen kierteen ja ajattelutavan laittamaan uusiksi. Hullulta näin pullukkana tuntuu, mutta rehellisesti sanoen oon yli 20 vuotta ollut tässä jojo-kierteessä.
Nyt olis aika laittaa sille sitten piste. Mulla oli mahdollisuus siihen jo vuosi sitten, mutta lähdin vielä Alku-valmennusta kokeilemaan. Se ei kuitenkaan ollut se mun juttu. Vaikka jonkin verran siitä uutta ajatusta itselleni sain, niin silti se ei ollut mulle se parhain mahdollinen. Koin hankalaksi vältellä maitoa ja gluteenia/viljoja kuitenkin. Sama kävi kuin karppauksessa.

En enää tilaa uutta satsia laihdutuspirtelöitä Slankalta, vaan käytän nyt nuo loppuun joita mulla on ja lisään sitten vähän vaan ruokaa ad. 1500 kcal per päivä. Ja odotellessani tuota valmennusta treenailen ja tunnustelen miltä tuntuu syömiseni.

Tämä tietää mulle suurta muutosta enkä ole varma, ehtiikö 8 viikossa kaikkea sisäistämään mutta katsotaan. Kirja auttanee ja katson nuo 2 muutakin webinaaria vielä mikäli en pääse mukaan niihin.
Jospa vihdoin se tolkku tosiaan löytyisi. Katsellaan taas. Myönnän että tässä vaiheessa pelottaa että lähtee käsistä tää juttu, mutta kuulostaa järkevämmältä maltillinen laihdutus kuin se ainainen kitudiettailu. Nyt en onneksi ole kovin pitkään tätä vetänyt joten voi olla toivoa päästä hormonitasapainoon vielä varmasti.
Mulle tää tietää paluuta salille ehdottomasti tietenkin pikapuoliin.
Olen erittäin innoissani siitä, että voin saada tietoa hormonitasapainosta ja omaksua uuden ajatustavan, ehkä sillä sitten voisin loppuelämäni pärjäillä ja saada terveyden kohdalleen.
Tiedän, että nyt juuri se vatsarasva voi säädellä paljonkin hormonitoimintaani, mutta oikealla syömisellä siitä sitten toivon mukaan pääsen.
Ihastuin voimaharjoitteluun kyllä niin että kaipaan salille. Oli todellinen takapakki itselleni huomata että jalat ja kädet meni ene-dieetillä äkkiä hapoille suurista painoista.

Mutta mä jatkan tästä taas myöhemmin, mutta tästä lähdetään. :) Stau!