En ole jaksanut nyt kirjoitella saati perehtyä mihinkään syömisasiaan. Jotenkin tuntuu tuo valmennus olevan joogapainotteista, se selvisi vasta sen jälkeen kun olin maksanut kurssin ilmoittautuessani.
No joka tapauksessa en kyllä joogaamaan aio ruveta, mutta koetin tehdä pienen mindfulness-harjoituksen yhdessä webinaarissa.
En tiedä, miten paljon yhteistä sillä on joogan kanssa, mutta mielenkiintoista se on sinänsä, kun huomaa että se jollain tavalla vaikuttaa hyvältä ja toimivaltakin.
Syömiseen tässä pitäisi kovin paneutua. Aamulla välillä tuntuu ettei tahdo paljon upota leipälävestä, tänäänkin oli sikäli poikkeuksellinen aamu että näin kävi, ahtamiselta tuntui tuo syöminen.
Jospa huomenna olisin tästä sen verran oppinut etten voitele kuin yhden voileivän.
Munakasaamiainen taitaa olla huomenna vuorossa.
Kaisa Jaakkola painottaa että olisi syötävä kylliksi, minimi 2000 kcal, mutta jos treenaa, niin likemmäksi 2500 kcal. Ja oikeata, hyvää kunnon ruokaa eikä mitään mässyjä eli sipsejä, karkkeja, jäätelöä ym. ym.
Sitä tarttis taas ottaa vaan fatsecret käteen ja laskeskella mitä syön. Ihan vaan kylmästi.
Laihdutin 8 kg alkuvuodesta mutta tuntuu että kaikki on tullut takaisin lyhyessä ajassa.
Se olikin varsinaista kituutusta kun yritin pärjätä 1000 kcal per päivä ja niitä pirtelöitä vetelin.
Ei tullut treenaamisesta mitään, hapotti ihan hitokseen. Alkuun jo lihakset sanoivat et nyt et kyllä tee mitään. Hapot oli heti lihaksissa.
Aika tuskaa se kituutus oli.
Kun kuuntelin Kaisan puheet, tulin toisiin aatoksiin ja luettuani kirjaa jo aika pitkälle aloin tajuta, että idea lähtee siitä että koska luonto ei tunne käsitettä laihdutus, niin laihdutus ei ole luonnollista.
Hauskasti kuvasi webinaarissa että onko tullut vastaan hirvi verkkareissa?
Ton vois kuunnella aina vaan uudelleen, on niin hyvää tietoa noissa.
Kirjassakin, Hyvän olon hormonidieetti.
Toivottavasti mä nyt vihdoin pääsisin laihduttajaidentiteetistä hiljalleen eroon? En tarkoita että korvaisin sen sillä että pysyn pullukkana. Kokeilen ekan kerran elämässäni tätä, että luovun laihdutuksesta ja alan vaan syömään tarpeeksi.
Siinäpä haastetta. Välillä ei tee mieli noiden salaattien kanssa pelailla ja ne nahistuvat jääkaappiin.
Salilla treenaaminen on ihana etuoikeus. Tänään taas palasi mieleen hauska kuva, miten treenaaja näkee salin ja ei-treenaava :D...hahah. Treenaaja näkee autuuden ja niin mä sen totesin kun on sellainen oikein hapotus-ohjelma et saa oikein montaa eri liikettä vetää sarjoina silleen 3-jakoisena. Tai no 3-jakoinen on mun treeniohjelmani, mutta ihanan hapottava. Eka liike 6 toistoa, toka 12 ja kolmas 25. Kolmannella sentään tulee puolitus joten se palauttaa vähän lihaksia.
Ja noita oli nyt 3. päivän ohjelmassa 3 kiertotreeniä 3 liikkeellä. Ja hiki sen kun virtasi.
Rintapunnerrus kapealla otteella, päätin ottaa 35 kg ihan siihen. Tavoitteena onkin päästä jonain päivänä 40 kiloon. :) Toivottavasti muutaman kuukauden päästä.
Nää on niin ihania ohjelmia että tahtoo lisää sit jatkossa...
SAATAN lähteä oo-valmennukseen jälleen kerran kun nämä ohjelmat on koluttu.
Satsaan kerrankin itseeni kunnolla ja teen töitä.
Toki mä jo huomaan että kun käytän tarpeeksi painoja, niin toimintakyky on paljon huikeampi kuin silloin etten treenaisi.
Se vaan kannattaa mun huomioida että niska-hartiaseutu ei ole se vahvin lenkkini, niin sen kanssa hieman varovaisemmin. Ei mitään kovia pystypunnerruksia yhtäkkiä.
Maltillisemmin siis niiden kanssa tulee olla.
No joka tapauksessa en kyllä joogaamaan aio ruveta, mutta koetin tehdä pienen mindfulness-harjoituksen yhdessä webinaarissa.
En tiedä, miten paljon yhteistä sillä on joogan kanssa, mutta mielenkiintoista se on sinänsä, kun huomaa että se jollain tavalla vaikuttaa hyvältä ja toimivaltakin.
Syömiseen tässä pitäisi kovin paneutua. Aamulla välillä tuntuu ettei tahdo paljon upota leipälävestä, tänäänkin oli sikäli poikkeuksellinen aamu että näin kävi, ahtamiselta tuntui tuo syöminen.
Jospa huomenna olisin tästä sen verran oppinut etten voitele kuin yhden voileivän.
Munakasaamiainen taitaa olla huomenna vuorossa.
Kaisa Jaakkola painottaa että olisi syötävä kylliksi, minimi 2000 kcal, mutta jos treenaa, niin likemmäksi 2500 kcal. Ja oikeata, hyvää kunnon ruokaa eikä mitään mässyjä eli sipsejä, karkkeja, jäätelöä ym. ym.
Sitä tarttis taas ottaa vaan fatsecret käteen ja laskeskella mitä syön. Ihan vaan kylmästi.
Laihdutin 8 kg alkuvuodesta mutta tuntuu että kaikki on tullut takaisin lyhyessä ajassa.
Se olikin varsinaista kituutusta kun yritin pärjätä 1000 kcal per päivä ja niitä pirtelöitä vetelin.
Ei tullut treenaamisesta mitään, hapotti ihan hitokseen. Alkuun jo lihakset sanoivat et nyt et kyllä tee mitään. Hapot oli heti lihaksissa.
Aika tuskaa se kituutus oli.
Kun kuuntelin Kaisan puheet, tulin toisiin aatoksiin ja luettuani kirjaa jo aika pitkälle aloin tajuta, että idea lähtee siitä että koska luonto ei tunne käsitettä laihdutus, niin laihdutus ei ole luonnollista.
Hauskasti kuvasi webinaarissa että onko tullut vastaan hirvi verkkareissa?
Ton vois kuunnella aina vaan uudelleen, on niin hyvää tietoa noissa.
Kirjassakin, Hyvän olon hormonidieetti.
Toivottavasti mä nyt vihdoin pääsisin laihduttajaidentiteetistä hiljalleen eroon? En tarkoita että korvaisin sen sillä että pysyn pullukkana. Kokeilen ekan kerran elämässäni tätä, että luovun laihdutuksesta ja alan vaan syömään tarpeeksi.
Siinäpä haastetta. Välillä ei tee mieli noiden salaattien kanssa pelailla ja ne nahistuvat jääkaappiin.
Salilla treenaaminen on ihana etuoikeus. Tänään taas palasi mieleen hauska kuva, miten treenaaja näkee salin ja ei-treenaava :D...hahah. Treenaaja näkee autuuden ja niin mä sen totesin kun on sellainen oikein hapotus-ohjelma et saa oikein montaa eri liikettä vetää sarjoina silleen 3-jakoisena. Tai no 3-jakoinen on mun treeniohjelmani, mutta ihanan hapottava. Eka liike 6 toistoa, toka 12 ja kolmas 25. Kolmannella sentään tulee puolitus joten se palauttaa vähän lihaksia.
Ja noita oli nyt 3. päivän ohjelmassa 3 kiertotreeniä 3 liikkeellä. Ja hiki sen kun virtasi.
Rintapunnerrus kapealla otteella, päätin ottaa 35 kg ihan siihen. Tavoitteena onkin päästä jonain päivänä 40 kiloon. :) Toivottavasti muutaman kuukauden päästä.
Nää on niin ihania ohjelmia että tahtoo lisää sit jatkossa...
SAATAN lähteä oo-valmennukseen jälleen kerran kun nämä ohjelmat on koluttu.
Satsaan kerrankin itseeni kunnolla ja teen töitä.
Toki mä jo huomaan että kun käytän tarpeeksi painoja, niin toimintakyky on paljon huikeampi kuin silloin etten treenaisi.
Se vaan kannattaa mun huomioida että niska-hartiaseutu ei ole se vahvin lenkkini, niin sen kanssa hieman varovaisemmin. Ei mitään kovia pystypunnerruksia yhtäkkiä.
Maltillisemmin siis niiden kanssa tulee olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti